Liberte, Helsinki 10.6.2008

LIVER POOL SPRING TOUR 2008
Mika "Monto" Monto - kitara, laulu tai sen puute
Vesa "Väiski" Ranta - kitara, virnuilu
Lauri "Largo" Pesonen - basso, jalkavammat
Johannes "Jeesus" Susitaival - rummut, laulu, väärin soitto
Mikko "Manne" Maksimainen - miksaus, paikalta poistuminen

Nyt on Liver Pool-yhtyeen panokset korkeammalla kuin kertaakaan aiemmin. Liberte on tähänastisista keikkapaikoistamme sekä puitteiltaan paras että vaativin, joten soiton pitäisi olla kohdallaan ja meininki pitäisi saada kattoon. Päätämme vetää edellisenä päivänä lämmittelytreenit, joissa pistetään samalla settilistaa enemmän tai vähemmän uusiksi. Muutamat ajat sitten soitetut biisit otetaan luomaan epävarmuutta soittajien puolella ja sekavuutta yleisön puolella. Treenaus sujuu kuitenkin hyvin, ja luottamus on kova. Tiistai-ilta ei tosin anna kovin suuria toiveita yleisön koolle, mutta tapahtumaa on ainakin mainostettu tarpeeksi.

Libertessä on keikkamyyjän puolesta käytössä hieman edellisen illan kalustoa, tarkemmin ottaen rummut sekä yksi rantasauna. Asia helpottaa roudaamista huomattavasti, ja nopean roudauksen sekä äänenpaineen tarkastuksen jälkeen yhtye rupeaa relaamaan ja odottelemaan valtavaa ihailijajoukkoa saapuvaksi paikalle. Paikalla on täysin kuollutta. Laulaja katoaa jonnekin saapuakseen onneksi takaisin, ja muutaman oluen sekä screeniltä tulevan jalkapallo-ottelun siivittämänä soittoaika tulee pian vastaan. Yleisöä on onneksi saapunut hieman paikalle soittoaikaan mennessä, ja vaikka ihmisiä ei ole ehkä ihan niin paljon kuin toivoisi niin vedettävähän se on, sitä varten tänne ollaan tultu.

Setti starttaa hiukan nihkeissä tunnelmissa. Mikan laulumonitoreista ei tule koko keikan aikana ulos pihaustakaan, ja rumpalin lainakalusto tuntuu hieman oudolta pienuudessaan. Miksaaja on myös kaluston kanssa jokseenkin hukassa, mies kun ei kerinnyt oikein soundtsekkiin mukaan. Hiukan venyteltyään Maksa-allas rupeaa kuitenkin lämpiämään tilanteelle, ja pienet puutteet eivät tunnu enää missään, vaikka välillä soitto ja laulu menevätkin aika lailla metsään. Fiilis alkaa olla kohdallaan, ja paikalle saapuu myös lisää ihmisiä, mikä nostaa tunnelmaa entisestään. Välispiikit ovat pelkkää siansaksaa. "Costa del Sol fuego!", julistaa yhtye ja soittaa rokkia kuuman groovaavissa tunnelmissa. Yleisökin on mukana toiminnassa, ja vaikka jostain täysin mystisestä syystä laulajamme kitaranuppi tipahtaa setin puolivälin tienoilla basistin jalalle (jota muu yhtye ei jostain vielä mystisemmästä syystä edes huomaa) menestystä ei voi estää. Ennen encorea nähdyt tissit laittavat etulavalla hikoilevat rokkitähdet aivan sekaisin (taka-alalla ollut rumpali ei nähnyt silmälasien puutteesta mitään, vaikka tissejä itse vaatikin), ja muutamat viimeiset biisit vedetään aivan puhtaasti tunteella. Nyt alkaa olo olla rock!

Keikan jälkeen kunto loppuu. Risuja ja ruusuja tulee sieltä täältä, onneksi muutamat tärkeimmistä tahoista kehuvat vuolaasti. Päätämme keskittää entistä enemmän huomiota monitorointiin, se kun on aina tupannut jostain tuntemattomasta syystä kusemaan. Pienen palaverin jälkeen puolet jäsenistöstä suuntaa kotio, ja toinen puoli päätyy lyhyehkön Kallio-kierroksen jälkeen myöskin unten maille. Ei jaksa juhlia, vaikka touhu olikin mahtavaa. Eiköhän tässä kerkiä vielä, Kotkassa on vielä parin viikon päästä kiertueen viimeinen keikka ja välissä muutamien jäsenten pitäisi selvitä muun muassa Provinssirockista.

SETTILISTA
Stay
Everest
A Gauntlet of Minds
Overdose
Problem
Gone
With Nails
Barefaced
Mechanical
-------
Mermaid
Get Out

Ottopoika, Tampere 30.5.2008

LIVER POOL SPRING TOUR 2008
Mika "Monto" Monto - kitara, laulu, intoilu
Vesa "Väiski" Ranta - kitara, hermoilu ja vittuilu
Lauri "Largo" Pesonen - basso, matkustaminen omituisissa asennoissa
Johannes "Jeesus" Susitaival - rummut, laulu, taustakankaan tiputtelu

Hikisen torstai-illan jälkeen Liver Pool suuntaa Tampereelle puhkuen uutta energiaa, joka kerkiää vielä huveta matkan aikana monen monta kertaa. Vuokrapaku kaartaa treeniksen pihaan, ja nopeahkon roudauksen jälkeen jännittävä seikkailu kohti maakuntaa voi alkaa! Seikkailun jännittävyys meinaa tyrehtyä jo Mannerheimintien ruuhkaan, ja Tampereentiellä yhtyeen rumputaiteilija päättää vaihtaa mukavampaan kulkupeliin - nimittäin tuttavansa ilmastoituun henkilöautoon, joka on sattumoisin menossa samaan suuntaan. Nestetankkaus huoltoasemalla ja baanalle. Ilma on mitä erinomaisin, ja moraali on korkealla.

Paikalle saavuttuamme toteamme Ottopojan sinänsä erinomaiseksi soittopaikaksi, mutta ensimmäinen piikki lihaan on muuten mukavan kyypparin tyly kommentti: "On varmaan muuten paskin ilta vuodesta soittaa täällä mitään musaa." Pienen pohdinnan jälkeen yhtyeen aina niin ajan tasalla olevat sankarit älyävät, että kyseessä on toukokuun viimeinen perjantai, ja ainakin täälläpäin ihmiset tuppaavat säästelemään kisakuntoaan tulevan lauantain lakkiais-valmistujais-mitälie-rumbaan. No, ensi kerralla paremmalla onnella. Ravintola tarjoaa sentään taas olutta janoisille musikanteille.

Moraalin vääjäämätön syöksykierre jatkuu, kun nopean kasaamisen jälkeen linjacheckissä on taas ylitsepääsemättömiä ongelmia. Laulajan mikrofonista ei vaan kuulu niin mitään, vaikka viiden hengen voimin miksauspöytää ruuvailemme taskulampun kanssa. Liver Pool osoittaa ylivoimaisen älykkyytensä taas kerran, kun joku älypää tajuaa kokeilla mikseristä eri kanavia. Käy ilmi, että muutamat niistä eivät toimi ihan niin hyvin, ja kanavanvaihdon jälkeen olemme taas käyttäneet lähes tunnin erittäin hyödylliseen aikaansaamattomuuteen. Näin toimivat rautaiset musiikin ammattilaiset!

Päätämme jättää hiukan syrjässä olevan takahuoneen omiin oloihinsa - sieltä ei nimittäin löydy erään paikallisen mainitsemia aikuisviihdelehtiä - ja siirrymme yläkertaan odottelemaan Nintendo Wiin pariin - muut paitsi kitaristi, joka suuntaa jonnekin kaupungille haahuilemaan. Odottelemme ja odottelemme, ja karu totuus on se, ettei paikalle saavu käytännössä juuri ketään. Venytämme odottelua, joka hieman kuumentaa tunteita, ja päätämme lopuksi vetää setin uramme pienimmälle yleisölle. No, kuten ennenkin, yleisö on kyllä ihan tunteella mukana, ja bändi soittaa noin 150% paremmin kuin edellisenä päivänä. Pitäisi aina vissiin päästä lämmittelemään kunnolla ennen keikkaa, nyt tuntuu siltä että soitto luistaa aivan ilmiömäisesti. Keikalla koetaan kyllä monta Spinal Tap hetkeä; taustalakana tipahtaa kaksi kertaa rumpalin niskaan, kitaristilta häviää signaali ja basistilta hajoaa hihna kesken biisin, mutta helevetti että ihmiset soittavat hyvin. Tällaista sen pitäisi olla aina!

Nopea roudaus, päiden pyörittely ja äijät pakuun. Yöllinen ja kaljanhuuruinen matka kohti Helsinkiä voi alkaa - tosin siitä tulee hiukan vähemmän sekava kuin muutamat olivat ehkä alunperin suunnitelleet. Pakun palauttamisen jälkeen odottelemme vielä epäinhimillisen ajan taksia, jonka jälkeen kaikki pääsevät vissiin enemmän tai vähemmän kunniallisesti sängyn pohjalle. Paska reissu, mutta tulipahan tehtyä. Ensi kerralla paremmalla onnella!

P.S. Onnistuimme kaiken toilailun päälle vielä jättämään PA-kalustomme Ottopoikaan, vaikka olevinaan tarkistimme miljoona kertaa kaikki kamat. Hyvä me!

SETTILISTA
Barefaced
A Gauntlet of MInds
Mechanical
Overdose
Problem
Gone
Every You Every Me
Mermaid
-------
Stay
Get Out

Texas, Helsinki 29.5.2008

LIVER POOL SPRING TOUR 2008
Mika "Monto" Monto - kitara, laulu, biisien unohtelu
Vesa "Väiski" Ranta - kitara, hermoilu
Lauri "Largo" Pesonen - basso ja sen kuulematta jättäminen, vittuilu
Johannes "Jeesus" Susitaival - rummut, laulu, huonot elämäntavat
Mikko "Manne" Maksimainen - miksaus, paikalta poistuminen

Liver Poolin kevätkiertue sai yllättäviä käänteitä, kun alkuviikosta toukokuun viimeisellä viikolla bändille ilmaantui kuin tyhjästä keikka Texasiin. Tällä kertaa Texas oli kuitenkin logististen ongelmien välttämiseksi sijoitettu Helsingin keskustaan eikä rapakon taakse. Pientä jännitystä oli lyhyen varoitusajan ja ravintolan suhteellisen suuruusluokan takia ilmassa, mutta mitäpä tuosta. Omia kamoja ei paikalle tarvitse roudata juuri lainkaan, mikä on aina plussaa.

Texasissa yhtye pääsi nauttimaan tässä vaiheessa yleensä vielä pääosin hiukan vajavaisesta takahuonetarjonnasta - ruokaa ja juomaa nimittäin oli tarpeeksi. Oman osansa sai myös kiertuehenkilökuntaan liittynyt miksaaja Mikko Maksimainen, jonka vierailut yhtyeen teknikkopuolella rajoittuvat tällä erää kylläkin pääkaupunkiseudulla konsertointiin. Tai omien sanojensa mukaan "lähinnä mustalaisen hommiin"; kysykää mieheltä itseltään lisää jos haluatte. Juuri leivottu teknikko pääsi myös pätemään ammatillisella osaamisellaan sydämensä kyllyydestä - linjacheckin aikana nimittäin kävi ilmi, että ravintolassa olevat PAt eivät toimi. Tai toimivat, kun sille päälle sattuvat, edellisenä päivänä oli kuulemma vedetty onnistuneesti. Taikaa oli kuitenkin ilmassa, ja noin puolen tunnin ihmettelyn ja aktiivisen mitääntekemättömyyden jälkeen kaapit rupesivat toimimaan itsestään - vissiin Mikon valtavien henkisten voimien nujertamana. Tästä ei tosin juuri hyötyä ollut, yhtyeen metelitaso oli vissiin niin korkea että ei paljon pystynyt kaapeista tuuttaamaan, josta ko. teknikko vasta vallan riemastuikin. Lavasoundi sen sijaan oli yksi parhaita tähän mennessä - vaikkakaan vissiinkin umpikuuro basistimme Largo ei edelleenkään väittänyt omaavansa aistihavaintoja omasta soitostaan kuulemma lainkaan. No, samapa se, eikun hana tiskiin.

Jonkinlaista kankeutta on ilmassa koko porukalla. Yleisöä on jonkun verran, mutta enemmänkin voisi olla, jengi vissiin säästelee viikonlopulle vaikka kesä jo onkin. Biisit hoidetaan loppuun enemmän tai vähemmän kunnialla, mutta vedon jälkeen juuri kukaan ei tunnu olevan tyytyväinen omaan suoritukseensa. Pientä hiomista tarvitaan siellä täällä, ja vaikka Mikan ja Vesan rokkikukkoilu saa koko ajan hienompia muotoja, ei lopputulos oikein säväytä itsekriittisiä artisteja. Mika, tuo yhtyeemme ammattimainen muistin jättiläinen, unohteli biisien osia ja välillä jollakulla oli volapotikat nollissa. Lienekö yleisön puolella ollut sitten hauskempaa, koska väkijuoma ainakin keikan jälkeen tuntuu virtaavan.

Kunniallinen puoli yhtyeestä suuntaa shown jälkeen kotiseuduille. Toinen puoli taas suuntaa epämääräisessä retkueessa karaoke-baariin, jossa ruvetaan systemaattisesti kuluttamaan ravintolan olutvarastoja ja tuhoamaan alisuorittamisesta kuormittuneita aivosoluja. En tiedä onko siinä joku asiayhteys, että molemmat ovat tällä hetkellä työttömiä. No, sankarit päätyvät unten maille lopuksi vaihtelevassa järjestyksessä, mutta kuitenkin valmiina ottamaan vastaan seuraavan päivän haasteen - Liver Poolin ensimmäisen keikan pääkaupunkiseudun ulkopuolella.

SETTILISTA
Barefaced
A Gauntlet of Minds
Mechanical
Overdose
Problem
Gone
Barricades
Every You Every Me
Mermaid
-------
Stay
Get Out