perjantai 12. syyskuuta 2008

Factory, Helsinki, 29.8.2008

Rock'n'roll. Vanha kunnon Factory, ja luultavasti viimeistä kertaa, rafla on nimittäin vissiin vaihtamassa omistajaa. Vanha punk-luola kokee muodonmuutoksen, ja tilaisuutta juhlistamaan (ainakin Liver Poolin kannalta) on haalittu kasaan Joensuusta asti, paikalla ovat metelöimässä nimittäin myös rouhea rock-bändi Still Ill Helsingistä sekä itärajalta raijattu Snow White's Poison Bite, joka edustaa kansakuntamme hiukan marginaalisti nuorempaa osastoa emocore-rähjäämisellään. Allekirjoittaneen orkesteri on valmistautunut illan koitokseen kahdella ennenkuulumattomalla kipaleella, ja jännitysmomentti on hiukan astetta korkeammalla. Soundcheckiä ei ole, laulaja on diivailemassa juhlateltassa kaikenlaisen homomusiikin parissa, joten leikkiin lähdetään aikalailla ilman minkäänlaista turvaverkkoa. Onneksi ei ole tarvinnut roudata kamoja itse...

Still Ill onnistuu lämmittelemään lauteet aika kuumiksi (ja kovavolyymisiksi), ja laulajakin saapuu paikalle, joskin ehkä tapahtuman vakavuuden huomioon ottaen hiukan turhan suuressa laitamyötäisessä. Homma saadaan kuitenkin käyntiin, ja ihan hyvä keikkahan siitä tulee, yleisöäkin on mukavasti. Muutama eturivin naispuolinen henkilö innostuu setin loppupuolella jopa tanssahtelemaan. Olisivat vaan innostuneet aiemmin, helevata, tällä kertaa kun Liver Poolin setti oli tarkoituksella hiukan tavanomaista lyhyempi. Puoliväkisin vedetyn encoren jälkeen homma on purkissa, ja fiilis on hiukan ristiriitainen. Ihan hyvä keikka, uudetkin biisit menivät yllättävän hyvin (vaikkeivat yllättäen yleisössä herättäneetkään suurempaa hurmiota), mutta hermoissa ei ole ihan täysin sitä tavanomaista kutinaa. Paikalla oli Joensuun poikien toimesta myös jotain Poko Recordsin silmäätekeviä, mutta yllättäen ukkelit eivät paljon maksa-altaaseen viitsineet sukeltaa. No, tuleva studiosessio varmaan vie suurimman osan ainakin allekirjoittaneen ajatuksista. Keikan jälkeen pidetään hyvin lyhyt palaveri ulkona, ja ihmiset katoilevat taas vaihteeksi omille teilleen. Ainoa mitä tämän kirjoittaja pystyy illan sinänsä sekavasta jatkosta sanomaan on se, että rumpalin kohdalla siihen liittyi paljon AC/DC:tä ja vähän vaatteita.

Muutaman kuukauden keikkatauon jälkeen tämä oli ihan mukiinmenevä veto, mutta arvailen että vasta seuraavalla keikalla päästään taas kunnolla vauhtiin. No, uuden EP:n voimilla siinä vaiheessa varmaan sitten. Studiosta saamme ehkä kommentointia koko bändin voimin.

SETTILISTA
Ordinary
Torn
A Gauntlet of Minds
The Way Through
Mechanical
Barefaced
-------
Stay
Mermaid

Ei kommentteja: