Pulu Studio, Helsinki, 30.-31.5.2009

Jo joutui armas aika, ja Pulu Studio. Kauniisti joka paikkaa koristaa väärin soitettu nuotti. Liver Pool on taas uskaltautunut tutkimaan studiotekniikan salaisuuksia viimeksi jo erinomaiseksi havaittuun Pulu Studioon, jälleen P. Pentikäisen, tuon ulkoavaruuden miehen seurassa. Yhtye on päättänyt lähteä hiukan viimekertaista kunnianhimoisemmin liikenteeseen, ja nyt onkin muutaman päivän aikana tarkoitus vetää vain pohjia. Vai oliko se soittaa?


Mr. Pentikäinen työpisteessään

Sääkin suosii, tulevan kesän varmasti helteisin viikonloppu tekee selvän siitä, ettei ainakaan ota yhtään pannuun istua sisällä ruuvailemassa jotain virvelisoundia. Esituotantoa on onneksi tehty tällä kertaa myös hiukan enemmän - vaikka orkesterin treenikämppä meni täysin odottamatta remonttiin kuukaudeksi juuri viikkoa ennen - ja soittajilla on aika hyvä käsitys siitä, miltä Liver Poolin pitäisi tällä hetkellä kuulostaa. Sen pitäisi nimittäin kuulostaa fuzzilta.


Monto ja Tokain Explorer, uusi tuttavuus


Rumpumaisteri on löytänyt muusan

Demottelemme alkuun nopeasti 5-6 rallia, jonka jälkeen tulemme jo aiemmin päätettyyn tulokseen - otamme käsittelyyn niistä kaksi, joista yritetään tehdä niin selvää jälkeä kuin tämän porukan taidoilla on mahdollista. Näiden kahden biisin pohjien ja muutaman ensimmäisen päällesoiton ruuvailuun kuluukin sitten leppoisasti kaksi päivää, demolauluineen päivineen. Ideoita heitellään sinne tänne, ja kaikenlaista uutta kappaleisiin ilmaantuukin - ainakin hetkellisesti. Monto ja Pentikäinen kehittelevät liudan uusia stemmalauluja, jotka kuulostavat loistavilta. Laurikin kokeilee äänijänteitään ensimmäistä kertaa Liver Poolin historiassa, aivan käsittämättömässä krapulassa sunnuntai-iltapäivänä. Päätyypä miehen alkukantaisesta mylvimisestä jotain nauhallekin. Johannes pimputtelee sähköpianolla johonkin väliin. Hauskaa on, ja väliajat kuluvat kaljaa ryystäessä, ulkona aurinkoa ihmetellessä sekä videokameralla pelleillessä. Kasassa on nimittäin varmaan kolme tuntia täysin älyvapaata videomateriaalia. Kukahan nekin editoi, kysyn vaan.


Bassomaisteri etsii elämänsä avaimia sieraimestaan


Onnistuneen laulusuorituksen jälkeen voi helposti hiukan hymyilyttää

Kahden päivän äheltämisen jälkeen kädessä on kaksi aivan käsittämätöntä hittipotentiaalia uhkuvaa biisinraakiletta. Toinen kuulostaa aivan Placebolta, ja toinen ei. Paljon on vielä säätämistä, jotta niitä kehtaa suureen maailmaan päästää, mutta erittäin hyvällä mallilla ollaan liikenteessä. Studiopuuhat jatkuvat lähempänä Juhannusta, sitä ennen pitäisi selvitä hengissä Provinssirockista. Saas nähdä, kuinka käy.