Semifinal, Helsinki, 17.10.2009

Myöhemmin syksyllä Liver Pool jatkoi harjoituksia AlavalAn kanssa Semifinalin keikan muodossa. Ensin mainitulla orkesterilla oli jo melko kovat odotukset tämän esityksen suhteen, edellinen Semin keikka kun kuuluu yhtyeen koko uran parhaimmistoon. Treenaamista harrastettiin ehkä normaalia enemmän, ja se taisi kyllä keikalla kuuluakin. Ennen keikkaa perussäätöä, ei näillä Helsingin säädöillä yleensä tapahdu mitään sen erikoisempaa - ihmiset valuvat paikalle mistä sattuvat, vetävät muutaman tuopin ja lompsivat lavalle. Mitä nyt Monto ja Susitaival kävivät ennen keikkaa treenikämpällä äänenavauksen ohessa pelleilemässä jonkun videokameralle jotain - nauhat lienevät tässä vaiheessa roskiksessa. Ainakin toivottavasti.


Fiilistä Semifinalissa, kuvan otti muistaakseni Ville Ruokonen

Keikkahan oli mitä mainioin, ja fiilis aika lailla katossa. Ensimmäisiä kertoja yhtyeen historiassa lavan edessä oli oikeasti joraavaa porukkaa, tanssaajia taisi olla parhaimmillaan useampikin. Paikalla oli paljon ihmisiä, joka tietysti nosti rokkikukkoilun astetta parilla piirulla. Pitkästä aikaa coverina vedetty 1979 taisi olla jonkinlainen yllätyshitti, tosin tällä keikalla taisi tulla vähän joka biisiin ja vaihtoon jotain mukaan ujutettua piiloraitaa - ainakin eräs yleisön edustaja bongasi soitannosta Sex Pistolsia, Don Henleytä ja Princeä. Älkää vain missään tapauksessa kysykö, miksi juuri nämä valinnat. Joutuisimme nimittäin lähettämään siinä tapauksessa firman mailapojat paikalle vaientamaan todistajat.

Taisipa sitten taas käydä niin, että ainakin rumputaiteilija veti aikamoiset pleksit. Ainakin jatkoilla soitettiin Rammsteinin uutta lättyä joskus 7:30 aamulla. Muut lähtivät kai pois melko aikaisin, tosin näillä kellonajoilla sekin on varsin suhteellinen käsite.

Settilista? Onko se jotain syötävää?