Darkside, Helsinki, 30.1.2010

Vuoden ensimmäinen kotikaupunkiveto tuleekin hiukan yllättäen piskuiseen ja hiukan piilossa olevaan Darksideen Etu-Töölön kupeeseen, kun Kolonna-niminen orkesteri pyytää maksalaatikkomiehiä mukaansa soittamaan lauantai-illan ratoksi. Sehän se vaan käy - vaikka erinäisiä ennakkovarauksia onkin paikan äänenlaadun suhteen. Rumpuherra Susitaival on nimittäin muutamaan otteeseen ollut aiemmin kyseisessä baarissa miksaamassa joitain nimeltämainitsemattomia orkestereita, eikä ainakaan PA-laitteiston taso päätä huimaa. Tulee ihan vanhat ajat mieleen. Silloin joskus viime vuosikymmenellä Liver Pool joutui tämän tästä Factoryn ja Kantiksen tapaisiin luoliin kokeilemaan siipiään, joissa meininki oli saman oloista. Voi kultaista nuoruutta! Vain nostalgian kirvoittamat kyyneleet sekä kitaristin omaksi ilokseen ilmoille loihtima yrjökrapula matkaseuranaan bändi raahaa laitteistonsa Darksideen ja jää odottelemaan illan esiintymistä. Roudaamista ei tällä kertaa ole periaatteessa paljoa, mutta pari autoa saadaan silti täyteen - osittain siitä syystä, että aina yhtä tarkkaavainen herra Monto ei ole tyhjentänyt oman autonsa takakonttia...


Liver Pool vauhdissa, huomatkaa basistin tiukka ote vauhdin maailmaan; kuvan otti Panu Pentikäinen

Äänentarkastelu meinaa mennä vähän hilkulle, kun kyseisestä PA-laitteistosta löytyy kuin löytyykin kaikenlaista fibaa. Ja sitten ihmetellään, vaihdetaan piuhoja ja väännetään nuppia. Lopuksi maksamiehet saavat kuitenkin kaikki intiaaninsa kanoottiin, ja vaikka lavasoundi on aika karmea, melko yllättäen yleisön puolelle touhu kuulostaa kuulemma varsin hyvältä. Rock! Tänään olemme soittojärjestyksessä ensimmäisenä, joten muutaman naapuribaarissa nautitun oluen jälkeen porukka lompsii lavalle rykäisemään lyhyehkön esityksensä. Paitsi herra kitaristi, joka käy taas vessan puolella viisi minuuttia ennen keikkaa manaamassa sisuksistaan inspiraatiota nostattavia sappinesteitä. Kaikenlaisia amatöörejä tästäkin bändistä löytyy...


Montosta on helppo havaita, että hän nauttii esiintymistilanteesta silminnähden; kuvan otti Panu Pentikäinen

Ja keikkahan on mitä mainioin! Bändi ei vissiin ole hetkeen soittanut näin rennosti ja vapautuneesti - kaiken lisäksi vielä oikein! Setissä on taas uusia biisejä - yksi niin uusi, ettei sillä ole edes nimeä - mutta nekin menevät kunnialla läpi. Basistin fuzzpedaali temppuilee alkupuolella jotain, mutta tämäkin pikkuvika saadaan äkkiä korjattua. Yleisön edustaja yllyttää meitä vetämään Codeinen "täysillä", ja tempo onkin sitten jossain maailmanlopun tietämillä, mutta homma menee läpi kuin väärä raha. Lopussa soitamme pitkästä aikaa encorena Mermaidin, joka menee treenauksen puutteesta vähän sinne päin. Mutta hauskaa on, sekä meillä että yleisöllä, ja aplodit raikaavat. Hyvä me! Paikalla on myös herra Pentikäinen, joka onnistuu räpsimään esityksestämme loistavia valokuvia, ja nauhottaakin vielä keikan uutukaisella puhelimellaan. Nauhoitteesta ei tosin vissiin ihan julkaisukelpoista saa...


Ei siitä musiikista niin, mutta kauhea viuhtominen on ainakin käynnissä; kuvan otti Panu Pentikäinen

Keikan jälkeen pelin henki on varsin selvä, mutta perinteinen. Herrat kitaristi ja basisti häipyvät vähin äänin paikalta, ja herrat laulaja ja rumpali ryhtyvät kovaäänisesti laittamaan alkoholia naamaansa. Paikalla on tuttuja vaikka muille jakaa, ja raivokas rynnäkkökänni on tosiasia. Kolonnan keikan jälkeen vaihdamme maisemaa keskustaan päin, jossa meneekin sitten pilkkuun asti. Mitään sen kummemmin mainittavaa ei tosin tainnut tapahtua. Ja lopuksi kotimatka läpi kylmän Siperian. Mistä helvetistä tätä lunta oikein tulee?

Lisää kuvia ilmaantunee MySpaceen tai tänne lähiaikoina.

Settilista
Ordinary
You Say You
"Uus biisi"
The Other Cheek
Codeine
Before the Break of Dawn
Late Awakening
Cross the Line
----
Mermaid